Lux - sarja 


Säveltäjä Kaija Saariaho vertasi valon olemusta lasiin:

"Valo on mykkää lasia, elävä aika on parametrin omaava kuva; lasin raapiminen, helinä, särkyminen ovat valon ääntä."

Saariahon ajatus siitä että lasi olisi jähmettynyttä valoa, on jotakin sellaista mitä Huhtala oli kuvissaan intuitiivisesti tavoitellut. Lasi voisi hauraudessaan ja särkyvyydessään olla myös metafora ihmisyydelle.


La la Lux - sarjan hahmot alkoivat syntyä aiemmin tehdyistä abstrakteista sommitelmista. Kuvasarjan kuvilla ei ole nimiä, vain numero, sillä Huhtala ei halunnut ohjailla katsojan mielikuvitusta nimeämällä teoksia.


Lux Lab - sarjassa Huhtala on rakentanut särkyneestä värillisestä lasista abstrakteja sommitelmia, jotka on kuvattu valopintaa vasten. Jokaiselle kuvalle on tehty myös negatiivinen versio.


Flower Lux. Valo, väri ja vastaväri ovat olennaisia asioita sommitelmissa. Huhtalaa kiehtoi ajatus siitä, että negatiiviseksi käännetyssä alueessa olisi jotakin salattua. Tuo alue repii kuvan auki ja viittaa johonkin tuntemattomaan.



Luo kotisivut ilmaiseksi!